tiistai 18. elokuuta 2009

Kirjamanifesti

Joskus suuruudenhulluudessani kun syksyn kirjauutuudet oikein ottavat päähän, kuvittelen kirjoittavani romaanin.

Kirjoittaisin suomalaisen kirjan jossa miespäähenkilö ei ole psykopaatti, alkoholisti tai mulkvisti tummassa puvussa eikä naispäähenkilöllä ole kadonnutta isää, pedofiili-isää tai seksiriippuvuutta. Kirjan jossa joillekin käy huonosti joskus mutta ei kaikille koko ajan.

Kirjani ei käsittelisi puhumattomuutta, syrjähyppyä, äitiyttä, Monimutkaisia Perhesuhteita tai isoäitiä painavaa salaisuutta siitä mitä tapahtui kerran Venäjällä. Minä-kertojani ei olisi pysyvästi masentunut, vihainen, lakoninen tai kaikkea kolmea samaan aikaan.

Ei. Minä kirjoittaisin sen tarinan, jonka olen itse halunnut lukea. Kirjoittaisin arkisesta hieman maagista, ihmiskunnasta hieman hyvää. Kirjoittaisin tarinan jonka seurassa rentoutua, maailman joka olisi melkein, mutta ei aivan, tässä. Kirjoittaisin hieman kauneutta.

Valitettavasti minulta puuttuvat tähän vaadittavat taidot sekä kärsivällisyys, mutta muiden kirjoittamista kirjoista samoja periaatteita on ainakin seuraavilla:

Zusak, Markus: The Book Thief / Kirjavaras
Winterson, Jeanette: Lighthousekeeping / Majakanvartija
Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Lumikko ja yhdeksän muuta
Clarke, Susanna: Jonathan Strange & Mr Norrell / Jonathan Strange & Herra Norrell
Foer, Jonathan Safran: Everything is Illuminated / Kaikki valaistuu
Bradley, James: The Deep Field / ei käännetty
Fowler, Karen Joy: The Case of the Imaginary Detective (Wit's End in the US) / ei käännetty
Setterfield, Diane: The Thirteenth Tale / Kolmastoista kertomus
Chabon, Michael: The Amazing Adventures of Kavalier & Clay / käsittämätöntä, että tätä ei ole käännetty!
Brontë, Charlotte: Jane Eyre / Kotiopettajattaren romaani
Le Guin, Ursula: The Left Hand of Darkness / Pimeyden vasen käsi

3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Olen niin samaa mieltä! Kotimainen kirjallisuus on ihmeellisen lakonista, tummasävyistä ja rujoa. Tarina ei suinkaan ole sanoissa vaan siinä mitä ei sanota ja kirjat ovatkin yhtä suurta poissaoloa. Allekirjoitan täysin tuon mitä sanoit, yleensä parhaimmat kirjat esittelevät maailman joka on melkein, mutta ei aivan, tässä, ripauksella taikaa...

tea kirjoitti...

koita lukea Neil Gaimanin 'The Graveyard book'... miten voi synkka aihe olla valoisa ja positiivinen!!! =)

Violet kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Graveyard book on kyllä ollut jo pitkään lukulistalla, Gaiman on ykkönen :)