Ensimmäisiä

Kesäkuun alussa löysin Kirstikin alekorista maitolankaa, sitä samaista josta esimerkiksi Ullan Hilja-liivi on tehty. En ollut aiemmin lankaa edes nähnyt, mutta selittänyt siitä kyllä jo miehelle (vähän niin kuin esimerkkinä siitä, mistä kaikesta kummallisesta lankaa voidaan tehdä). Pakkohan sitä nyt oli kokeilla. Rajallisen valikoiman takia otin viimeisen siniturkoosin kerän. Kotona tutkin Ravelryä useampana päivänä kun yritin keksiä mitä siitä voisi tehdä. 

Minun logiikallani on aivan ilmeistä, että kun ajatus lähtee kesähatusta, se päättyy huiviin...Päähuivihan siitä oli tarkoitus tulla, mutta itse asiassa lanka riittikin juuri ja juuri kaulahuiviin.

Ohje: Lehtimetsä, Ullasta

Lanka: Rosários 4 Sole Latte, 100g/165m

Puikot: Addin 4mm pitsipyöröt jotka sain ensimmäisessä suomalaisten Ravelry-vaihdossa.

Jos pitsisukkia ja muutamaa lyhyeksi jäänyttä yritystä Fifin kanssa ei lasketa, tämä on ensimmäinen pitsineuletyöni. Pienihän sekin on, mutta ainakin pitsimörkö on nyt selätetty :) Huivia tehdessäni nimesin sen jo "mörköhuiviksi" koska kaavion kahden silmukan kavennukset toivat mieleeni muumien mörön. Mutta minulla onkin aina ollut vilkas mielikuvitus.

Neuloin huivin muutaman viileähkön päivän aikana ja ehdin käyttää sitä kaksi kertaa ennen kuin sää lämpeni. Viime päivinä on ollut sellainen helle että edes maitolangasta tehdyn kaulahuivin käyttämistä ei voi edes harkita.

KIP

Olen kohtuu tohkeissani huomisesta KIP-päivästä. Koska en ole aikisemmin sitä mitenkään viettänyt, innostukseni perustuu tietenkin vain mielikuviin, ja saatan hyvinkin suurennella tapahtumaa. Mutta sille nyt ei mitään mahda, innostun hyvin helposti asioista etukäteen.

 In some weird manner I have always liked to publicly display my interests. Mostly that has meant wearing fan t-shirts (ranging from Rufus Wainwright to Wicked) or publicly reading Bookcrossing books. It shouldn't be difficult to guess that yes, I also knit in public, all the time.

I'm not quite sure whether I can quite pin down the reasons for this inclination. To express individualism; to pretend I'm important by thinking that people pay attention to what I do; to get comments from someone interested in the same thing. I know that I at least would love it if someone spotted that I was wearing a Clapotis or Sylvi. Of course I also want to knit when I can, even in public, but that's not the only reason.

When I think about tomorrow, I feel very energetic, almost defiant. Knitting and Ravelry are, in the end, still rather invisible to the general public, and I look forward to KIP Day as a small attempt to make us more visible. And, hopefully, to get some bystanders interested.

Lomailua

Viime aikoina täällä on kyllä neulottu, mutta valmista ei synny. On useampikin pariton sukka, aiemmin kuvattu huivi ja vielä vähän muuta...Toki myös Helsingin lyhyt (kolme päivää) kesä vaikutti asiaan. Kaunis sää houkutteli uimaan ja pyöräilemään. Helteiden aikana sain kunnon rusketuksen käsivarsiin, menetin talviturkin ja luin pari dekkaria mutta neuloin tuskin yhtään.


Lomapäivien lukemiseksi suosittelen ehdottomasti vanhoja dekkareita. Ahmin yläasteikäisenä Agatha Christiet, Rex Stoutit ja John Dickson Carrit, mutta Dorothy Sayersit jäivät lukematta. Niihin palaaminen oli kuin paluu noihin huolettomiin kesälomapäiviin ennen murheita kesätöistä (tai niiden puutteesta).

Yksi Dorothy L Sayersin kirja on saatavilla myös LibriVoxista: Whose Body.